Hauska tavata, kaupunki!

Tkt Sari Hirvonen-Kantola, teksti on aiemmin julkaistu Oulun yliopiston Science with Arctic Attitude -blogissa. 

Jälkiteollisten kaupunkien kysymykset  

Kaupungit mittaavat tärkeinä pitämiään ilmiöitä. Saavutettuun tai ylitettyyn kehitystavoitteeseen ollaan tyytyväisiä, ja täyttymättömän tavoitteen syitä selvitetään. Kaupunkeja yhteisesti koskevia seurantakohteita on paljon.  Kaupunki voi mitata myös sellaista kehitystä, joka on vain sille itselleen merkityksellistä. 

ICT-alan kasvu on ollut Oulussa keskeistä. Oulun seutu kuitenkin jouduttiin nimeämään äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuosiksi 2012–2015 Nokia Mobile Phones’n ja ICT-alan alihankkijoiden suurten henkilövähennysten vuoksi. Rakennemuutoksen hallitsemiseksi laadittiin toimintasuunnitelma, ja ICT-ala on lähtenyt Oulun seudulla uudelleen kasvu-uralle. Kaupungin suunnitelmia on äskettäin tarkistettu myös, kun Oulun väestönkasvun ennakoitiin kääntyvänkin maltillisemmaksi. 

Samaan aikaan kaikki suomalaiset kaupungit ovat uuden edessä. Valtaosa niiden aiemmasta palveluntuotannosta siirtyy hyvinvointialueille ja vastaavasti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstö päätyy kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden palvelukseen. Kaupungin toiminta muotoutuu jäljelle jäävistä tehtävistä ja mahdollisista uusista, itse omaksuttavista tehtävistä. Oman roolin uudelleen määrittely kaupunkiekosysteemin osana on valtava mahdollisuus strategisesti aktiivisille kaupungeille, kun ne edistävät elinvoimaansa ja asukkaidensa hyvinvointia yhteistyökumppaniensa kanssa. 

Oulun yliopisto on syksyllä 2020 aloittanut toimintansa Eurooppa-yliopisto UNICissa (The European University of Post-Industrial Cities), Oulun kaupunki kumppaninaan. UNIC käsittelee juuri sellaisten kaupunkien kysymyksiä, jotka ovat kohdanneet merkittävän rakennemuutoksen. Näissä niin kutsutuissa jälkiteollisissa kaupungeissa on siirrytty tuotantopainotteisista elinkeinoista palvelupainotteisiin elinkeinoihin, tai siirtymä on meneillään. Oulussa tämä rakennemuutos kytkeytyy toisaalta väestönkasvun hidastumisen mukanaan tuomiin haasteisiin ja toisaalta kaupungin monipuolisiin toimintamahdollisuuksiin ekosysteeminsä osana. 

Kaupunkisuunnittelu 2.0: kaupungit eivät ilmaannu, vaan ne tehdään 

Kaupungin toimintamahdollisuuksia kannattaa tarkastella erityisesti siitä näkökulmasta, miten kaupunki omaksuu muutoksentekijän roolin, kun se edistää elinvoimaansa ja asukkaiden hyvinvointia. Strategisessa kaupunkisuunnittelussa fokus muuttuu sellaisen suunnittelusta, joka saattaa tulla, sen suunnittelemiseksi, mitä ei muutoin koskaan ole. Kaupunki omaksuu proaktiivisen roolin: visioi, strategisoi, toimii ja arvioi tuloksia ‒ yhä uudelleen, edeten kohti visiotaan. Todella, kaupungit eivät ilmaannu, vaan ne tehdään.  

Organisaatioiden toimialakohtaisten tulostavoitteiden ja kehityshankkeiden runsaudessa muutosjohtaminen voi olla haastavaa. Kaupungilla on tällöin oltava kyvyn, vallan ja työkalujen lisäksi tilannekuva ja visio johtotähtenään. Tiedolla johtamisesta tulee keskeistä. 

Koska kaupunkisuunnittelun yhtenä tavoitteena on pitkään ollut toimijoiden osallistava vuorovaikutus, voi visio-ohjattu kaupunkisuunnittelu vaikuttaa paluulta vuosikymmenten takaiseen kuntasuunnitteluun. Nykyään, älykkäässä kaupungissa tilannetta voidaan analysoida ja tavoite asettaa moniäänisesti ja monipuoliseen tietopohjaan perustuen. Lisäarvon saavuttaminen myös edellyttää jo suunnitteluhaasteen asettelua yhdessä sidosryhmien kanssa.  

Osallistavalla tutkimuksella on vaikutusta 

Eurooppa-yliopisto UNIC käynnisti syyskuun 2021 alussa hankkeen, jossa kehitetään tutkimuksen yhteistyörakenteita kansalaisten sekä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden osallistamiseksi tutkimukseen ja innovointiin. Tässä UNIC4ER (The European University of Post-Industrial Cities: Towards a collaborative approach and structure for engaged research) H2020 hankkeessa UNIC kehittää yhteisen strategian, rakenteen, alustan ja menestyksen mittarit osallistavalle tutkimukselle.  

Osallistava tutkimus on toimiva strategia tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Systemaattista tiedontuotantoa ei tehdä vain yhteiskuntaa varten vaan myös sen kanssa ja sen osana. UNIC4ER-hankkeessa yliopistot ja kaupungit tekevät yhteistyötä kehittääkseen ja edistääkseen erilaisia osallistavan tutkimuksen rajapintoja, monitieteisiä lähestymistapoja ja menetelmiä. Näihin kuuluvat esimerkiksi yhteisöpohjainen tutkimus, osallistava toimintatutkimus, kansalaistiede ja laaja kirjo yhteiskehittämisen ja -suunnittelun keinoja eri tieteenaloilla. Tutkimusaiheet voivat liittyä esimerkiksi kaupungin elinvoiman kasvattamiseen, asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä sairauksien ennaltaehkäisyyn tai asiakaspalvelun kehittämiseen, jotka kaikki edellyttävät monialaista ymmärrystä. 

Yhteisen osallistavan tutkimuksen strategian ja julkilausuman lisäksi kumppaniyliopistot kehittävät uuden UNIC-akatemian, joka vahvistaa yliopistojen ja kaupunkien välistä yhteistyötä ja kaikkien kahdeksan UNICin jälkiteollisen kaupungin välistä yhteistyötä. Lisäksi hankkeessa luodaan UNIC-tiedekampus, jonka kautta voi seurata tutkimustuloksia ja jakaa kokemuksia osallistavasta tutkimuksesta. UNIC luo aidosti eurooppalaisen infrastruktuurin jälkiteollisten kaupunkien kysymysten tutkimukselle.